Kalku Lactis – ensimmäinen tunnettu lahtelainen

Keskiajalla Lahti oli kylä, joka kuului Suur-Hollolaan. Suomessa elettiin keskiaikaa noin vuoteen 1500 asti. Ensimmäinen kirjallisissa lähteissä mainittu lahtelainen on Kalku Lactis, joka 29. heinäkuuta 1445 istui lautamiehenä käräjillä Hollolassa. Hänen nimensä esiintyy kesäkäräjien pöytäkirjassa. Kesällä pidettyjä käräjiä saatettiin myös kutsua nimellä kalakäräjät.

Herran vuonna 1445, Pyhän Pietarin ja Paavalin päivänä, kun kalakäräjiä pidettiin Hollolan pitäjässä.

Suomennos Anu Lahtinen.

Alkaa käräjien pöytäkirja, ja jatkuu:

”Tuomittiin nämä rajat pysyviksi ja vahvistetuiksi Artjärven ja Porlammen välillä ja porlammilaiset syyllisiksi 40 markan sakkoon rajan siirtämisestä ja vielä 40 markan sakkoon omavaltaisuudesta. Ja nämä kelpo miehet olivat lautamiehinä, nimittäin Olavi Tiainen, Jussi Saikkonen, Henrik Olavinpoika Toivola, Henrik Okeroinen, Jussi Kauramaa, Anders Mikaelinpoika, Pietari Sairikkala, Pietari Okeroinen, Paval Tuomola, Kalku Lahti, Henrik Körälän, Magnus Untila.”

Asiakirjan tarkempi lähde löytyy täältä.

Kuvan vasemmalla sivulla on nähtävillä kalakäräjistä kertova teksti kokonaisuudessaan. Oikealla pikkukuvassa taitteen kohdalla voi erottaa nimen Kalku Lactis.

Kalku Lactis voisi nykyään olla nimeltään Lahlen Kalle. Hämäläisissä murteissa taivutettiin aikaisemmin sanoja vaihtamalla d:n tilalle l. Lahden taivutettiin Lahlen.

Mitä Kalku Lactis sitten teki kokouksessa? Kokousta sanottiin käräjiksi, koska siellä ratkottiin kiistoja. Kokouksen tarkoituksena oli ratkaista artjärveläisten ja porlammilaisten rajakiista ja vahvistaa uudet rajat. Lautamiehet olivat kokouksessa valvomassa ja ratkaisemassa asiaa puolueettomasti.

Kalastus oli Vesijärven rantamilla sekä muuallakin Päijät-Hämeessä tärkeää keskiajalla ja siihenkin liittyviä kiistoja käräjillä välillä käsiteltiin.

Lahden kaupunki perustettiin vasta vuosisatoja myöhemmin, mutta Kalku Lactis oli ensimmäinen ihminen, jonka nimen yhteydessä Lahden kylä mainitaan.