Esihistoriaa Ristolassa

Lapsi kokeilee arkeologin työvälineitä esimerkkikaivauksella. Lahden museoiden kuvakokoelmat, Tiina Rekola.

Ensimmäiset ihmiset hakeutuivat Lahden seudulle noin 9 000 vuotta sitten. Merenpinta oli silloin 70 metriä nykyistä korkeammalla. Suomen etelärannikko oli Orimattilan kohdilla. Renkomäen Ristolasta on tehty paljon esinelöytöjä. Niiden määrästä voidaan päätellä, että alueella asui paljon ihmisiä.  

Kivikauden ihmiset asuivat yleensä veden äärellä. Mieluiten valittiin Ristolan tapainen etelänpuoleinen hiekkaranta. Tilapäiset asumukset olivat kotamaisia, pysyvämpään asumiseen tehtiin osittain maahan kaivettuja asumuksia. Ristolaa käytettiin asuinpaikkana luultavasti siihen asti, kun se maankohoamisen seurauksena menetti yhteyden veteen. 

Ristolasta tehtyjen löytöjen perusteella on päätelty, että ensimmäiset asukkaat tulivat nykyisen Viron alueelta. Ainakin he olivat sinne säännöllisessä yhteydessä. Yhteys löydettiin joko talvella jäätä myöten tai kesällä ruuhilla tai muilla alkeellisilla vesikulkuneuvoilla. 

Kivikautisen Ristolan asukkaat saivat elantonsa metsästyksestä, kalastuksesta ja keräilemällä. Todennäköisesti pienet, muutaman kymmenen henkilön kokoiset ryhmät liikkuivat säännöllisiä reittejä vuodenaikojen mukaan saaliseläimiä seuraillen. 

Kivikauden luonto

Lehtipuumetsä.

Jääkauden paljastamassa maasta ilmestyivät ensin ruohovartiset kasvit. Metsissä kasvoi kivikaudella lehtipuita, kuten koivuja. Ilmaston vähitellen lämmetessä alkoi kasvaa mäntyjä, leppiä ja jalopuita. Kivikauden kulinaarisiin herkkuihin kuului muun muassa vesipähkinä, jonka kuoresta ja siemenistä saatiin ravintoa sekä lääkkeitä. Ilmaston viiletessä Noin 5000 vuotta sitten ilmasto alkoi viilentyä. Se antoi kuuselle mahdollisuuden levitä maahamme. Idän suunnalta edennyt kuusi saapui Lahden seudulle noin 4200 vuotta sitten. 

Noin 6200 vuotta sitten maassamme opittiin polttamaan saviastioita. Uusi taito aloitti uuden, kampakeraamiseksi kutsutun kulttuurikauden. Lahden ja Orimattilan rajamaastossa, Pennalassa on tähän kauteen ajoittuva asuinpaikka.  

Pennalan asuinpaikalta on löydetty runsaasti saviastioiden kappaleita, joista on muun muassa kyetty kokoamaan uudelleen yksi kookas kokonainen ruukku. Sen korkeus on 45 senttimetriä ja paino kymmenen kiloa. Ruukun tilavuus on 45 litraa, eli ruukkuun olisi mahtunut 45 purkillista maitoa. Näin suurta astiaa on todennäköisesti käytetty elintarvikkeiden varastointiin.  

Kampakeraamisella kaudella tehtyihin astioihin paineltiin kuvioita kampaa muistuttavalla työkalulla. Meemi / Kalmistopiiri.

Tehtävät

    1. Kuinka pitkään Lahden seudulla on asunut ihmisiä?
    2. Lahden Renkomäen Ristolassa asuttiin lähellä meren rantaa. Miten se on mahdollista, kun nykyään esim. Loviisaan meren rannalle on matkaa ainakin 50 km?
    3. Miksi ihmiset asuivat kivikaudella mielellään veden äärellä?
    4. Miten ilmaston lämpötilan muutokset ovat aikojen kuluessa vaikuttaneet alueen kasveihin ja puustoon?
    5. Kerro Pennalan ruukusta ainakin kolme asiaa (esim. mistä, millainen, mihin on käytetty).

  • Laadi asuntoilmoitus tai -mainos kivikauden asumuksesta tietopankin tekstin tietojen avulla (missä, millainen, mitä erityisen hyvää siinä on). ”Nyt on tarjolla ainutlaatuinen koti Ristolassa!”