Napolinlahdelta Keiteleelle – Viipurin taidemuseon aarteita Lahdessa
Joulukuussa 1950 Lahdessa vietettiin uuden taidemuseon avajaisia. Tilaisuus oli arvokas ja juhlava. Nuori kaupunki oli saanut kulttuurihistoriallista syvyyttä, kun Viipurin taidemuseon ja myös Viipurin historiallisen museon aarteita oli luovutettu Lahden museotoimen vaalittavaksi. Viipurista saadut taideteokset olivat ensimmäisen kerran esillä Teknillisen virastotalon ullakolle rakennetussa Lahden taidemuseossa. Kokoelmien vastaanottaja, kaupunginjohtaja Olavi Kajala, lausui kiitokset Viipurille ja toivoi, että Lahti saisi taideaarteiden ohella myös osan Viipurin suvaitsevaisuudesta ja kosmopoliittisuudesta, niitä hänen mukaansa Lahdessa tarvittiin.
Lahden kuvataide-elämässä ja Lahden museoiden kehityksessä alkoi Viipurista saatujen kokoelmien myötä uusi vireä ja innostava kehityskausi. Samalla Viipurin menetyksen raskas taakka keveni ehkä hiukan niiden karjalaisten sydämissä, jotka olivat saaneet uuden kodin Lahdesta.
Lahtea voidaan syystä pitää Viipurin kaupungin pääperillisenä. Lahti sai 1940-luvun lopulla karjalaisilta tuntuvan lisän väkilukuunsa. Nuoren kaupungin nopea talouskasvu oli suureksi osaksi karjalaisten ja viipurilaisten aktiivisen liiketoiminnan tulosta. Myös osa Viipurin taide-elämästä sai uuden kasvualustan Lahdessa, erityisesti musiikki mutta myös kuvataiteet.
Viipurista saadut 73 teosta ovat Lahden taidemuseon vanhin ja arvokkain osa. Kokoelmassa on mm. Suomen kultakauden mestareiden Akseli Gallen-Kallelan, Eero Järnefeltin, Albert Edelfeltin ja Ferdinand von Wrightin teoksia sekä useita ulkomaisia maalauksia 1800-luvulta, mukaan lukien yksi Ivan Aivazovskin maalaus. Kokoelman ulkomaiset teokset ovat kuuluneet saksalais-venäläisen taiteilijan ja taiteen keräilijän William Tillman Grommén lahjoituskokoelmaan. Viipurissa olleista Alfred Kordelinin säätiön talletuksista Lahteen saatiin 11 teosta.
Nyt, itsenäisyyden juhlavuotta kunnioittaen, tästä Viipurin perinnöstä on Lahden Historiallisessa museossa esillä 30 teoksen valikoima, mukana ovat myös ne kaikkein rakastetuimmat teokset: Gallen-Kallelan Keitele, Järnefeltin Syysmaisema Kolilta, von Wrightin Huuhkaja hyökkää jäniksen kimppuun sekä Jussi Mäntysen Ilves. Koska Viipurin taidemuseo ehti toimia vain yhdeksän vuoden ajan, viipurilaisten taiteilijoiden teoksia ei ehditty kovin paljon hankkimaan kokoelmiin. Viipurin taiteilijaseuraa näyttelyssä edustavat Väinö Rautio, Viljo Kojo, Eero Lehikoinen, Väinö Hervo ja Aleksander Paischeff.
Näyttely on esillä historiallisen museon 2. kerroksessa, salissa 12. Lahden taidemuseon amanuenssi Maija-Riitta Kallio esittelee kokoelmaa ja näyttelyä tiistaina 21.3.2017 klo 18-19.
Näyttelytilan viereisessä hevosenkengän muotoisessa näyttelytilassa on esillä historiallisen museon perusnäyttelyyn kuuluva kokonaisuus ’Viipurin perintö Lahdessa’, joka esittelee entisestä Viipurin historiallisesta museosta saatuja aarteita, mukana on myös taideteoksia.