Lahden kartanon historiaa
Museon näyttelyt ovat olleet vuodesta 1968 lähtien esillä entisessä Lahden kartanossa. Arkkitehti Hjalmar Åbergin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1898 kapteeni August Fellmanin perheen kodiksi.
Tietoa Fellmanin perheestä
August Fellman
August Abraham Fellman oli syntynyt vuonna 1839 Lappajärvellä vanhaan pappis- ja porvarissukuun. Sukunimi Fellman tarkoittaa `tunturimiestä´ ja se on otettu sukunimenä käyttöön 1600-luvulla. August Fellmanin isä Jaakko Fellman oli Lappajärven kirkkoherra. Sen lisäksi isä oli kulkenut Lapissa tutkijana ja saamelaisen kansanperinteen kerääjänä. Lisäksi Jaakko Fellman viljeli maata peltoja sekä ojitti soita. August Fellmanin äiti oli Helena Augustina Tawaststjerna.
August Fellman opintiellä
August Fellman kävi yläalkeiskoulun Kuopiossa, jonka jälkeen hän opiskeli Helsingin jalkaväen junkkariopistossa valmistuen vänrikiksi 1860. Fellman palveli armeijassa Suomen alueella ruotuarmeijan lakkauttamiseen saakka ja erosi armeijasta alikapteenina kesäkuussa 1868. Hollolan lahtelaisten parissa August Fellman tunnettiin kapteeni Fellmanina.
Ida Fellman os. Klärich
Ida Henrietta Klärich syntyi Helsingissä vuonna 1847. Hänen isänsä olivat Franz Heinrich Andreas Klärich ja äiti ruotsalaissyntyinen Fredrika Wilhelmina Tollander. Hampurilaissyntyinen Franz Klärich oli kauppias ja Tollander & Klärich Tobaksfabrikin toinen omistaja. Ida Klärichillä oli viisi sisarusta. August ja Ida avioituivat 15.9.1866 ja asettuivat ensiksi asumaan Kortesjärvelle. Ida Fellman menehtyi vuonna 1917.
Fellmanit saapuvat Lahteen
Fellmanin perhe muutti Lahteen vuonna 1868. August Fellman osti Seppälän eli Lahden kartanon ratsutilan suuremman puoliskon appensa kannustamana. Ajoitus oli hyvä, sillä nälkävuonna 1867 oli päätetty Pietarin-radan rakentamisesta Lahden kautta. Vielä kesällä 1877 sattuneen Lahden kylän tulipalon jälkeen August Fellman osti puolet siirrettävästä Marolan talosta sekä osan siirrettävästä Sipilän ratsutilasta. Näin hän oli saanut omistukseensa koko Kartanon alkuperäisen ratsutilan.
Perhe kasvaa
Fellmanin perhe kasvoi Lahdessa asuessa kolmella lapsella. Aina Augusta syntyi 5.8.1868, August Lennart 26.8.1871 ja Arthur Jakob Andreas 7.9.1873. Lapset kävivät kansakoulunsa suomenkielisessä Lahdessa, vaikka Fellmanien kotikielenä oli ruotsi. Oppikoulun kaikki kolme kävivät Helsingissä, sillä Lahden Yhteiskoulu perustettiin vasta 1896. Aina Augusta meni naimisiin Karl William Saurénin kanssa ja pariskunnalle syntyi neljä lasta. Lennart Fellman opiskeli kauppatieteitä, Arthur taas lääketiedettä. Molemmat pojat hoitivat myöhemmin Fellmanin yrityskokonaisuutta.
Lahden katteini
Lempinimen ”Lahden katteini” saanut August Fellman oli suurmaanomistaja, valtiopäivämies ja teollisuusyrittäjä, jonka höyrysaha ja sulfiittitehdas olivat Vesijärven rannalla ja
pellot ulottuivat Lahden kaupunkiin asti. Fellman ylläpiti Lahden kansakoulua ja kansanopistoa ja rakennutti teollisuuden tarpeisiin yksityisen rautatien Vesijärveltä Lahden kautta
Loviisan Valkon ulkosatamaan. Hän toimi säätyvaltiopäivillä talonpoikien edustajana. Fellman oli maasta karkotettuna vuosina 1903–1904 kutsuttuaan kartanoon kokouksen keskustelemaan perustuslaillisesta vastarinnasta venäläistämistoimenpiteitä vastaan.
Tietoa Lahden kartanosta
Lahden kartano
Perhe asui Lahden Kartanon vanhassa päärakennuksessa, joka oli 1700- ja 1800-luvun vaihteessa rakennettu puinen, satulakattoinen ja vaakalaudoitettu talo. Empire-tyylistä vaikutteita ottanut talo sijaitsi lähes samalla paikalla kuin nykyinenkin Kartanon päärakennus, vain hieman eri kulmassa suhteessa Vesijärveen. Päärakennuksen edustalla oli nelikulmainen miespiha, jonka ympärillä oli varasto- ja asuinrakennuksia. Pihan pohjoispuolella oli karjapiha omana kokonaisuutenaan. Vanhan päärakennuksen eteläpuolelle rakennettiin 1870-luvulla kesähuvila Ida Fellmanin vanhemmille, Franz ja Fredrika Klärichille.
Uusi päärakennus
Vanha päärakennus oli päässyt huonoon kuntoon ja Fellman päätti rakennuttaa tilalleen uuden päärakennuksen 1890-luvulla. Uusi päärakennus haluttiin valmiiksi August Fellmanin 60-vuotispäiväksi. Kartanon uuden päärakennuksen suunnitteli arkkitehti Hjalmar Åberg (1870–1935), joka toimi ylihallituksen ylimääräisenä arkkitehtinä ja teki samalla yksityisiä toimeksiantoja. Hän otti rakennukseen vaikutteita esimerkiksi ruotsalaisesta Vaasa-arkkitehtuurista torneineen ja muusta ajalle tyypillisestä huvila- ja kartanoarkkitehtuurista.
Porvariskoti valmistuu
Uusi päärakennus valmistui vuonna 1898. Kellarissa ja ensimmäisen kerroksen matalassa yksikerroksisessa siivessä sijaitsivat palvelusväen tilat. Ensimmäisessä kerroksessa oli ajan ihanteiden mukaan isännän makuu- ja työhuoneet sekä herrainhuone. Emännän tiloihin kuuluivat makuukamarit, kyökki, piikojen kamari, lastenkamari ja rouvan kamari eli budoaari, joka toimi sekä naisten seurusteluhuoneena että vieraiden odotushuoneena. Rakennuksen alkuperäiset piirustukset eivät ole säilyneet ja kartanon huonejakoa on myöhemmin muutettu. Tilajärjestelyistä on olemassa Fellmanien pojanpojan muistinvarainen piirustus.
Kartanon piha ja portaikko
Päärakennukseen kuului tietysti sen arvon mukainen piha. Etupihan puolella oli varsinainen pääsisäänkäynti. Rakennuksen Vesijärven puoleisella sivulla piha oli puistomainen hyötypuutarhoineen. Takapihan puolella sijaitsi myös kahdelta sivulta kuljettava portaikko. Myöhemmin portaikko purettiin, koska sen takana olevia kellarikerroksen tiloja haluttiin käyttöön. Näyttävä, kartanoestetiikasta kertova portaikkorakenne elää nykyään Lahden Historiallisen museon logossa.
Kartanon maat Lahden kaupungille
August Fellmanin kuoltua vuonna 1912 tilaa ja teollisuuslaitoksia alkoivat hoitaa hänen poikansa Arthur ja Lennart Fellman, jotka olivat olleet mukana liiketoiminnoissa jo vuosisadan alusta lähtien. Kartano maineen sijaitsi Hollolan puolella ja vuonna 1905 kaupunkioikeudet saanut Lahti alkoi neuvotella maiden sekä teollisuuslaitosten ostamisesta. Sekä Fellmanien poika Arthur että äiti Ida ehtivät menehtyä ja sisällissodan taistelutkin Lahdessa käytiin ennen kuin neuvotteluissa päästiin lopputulokseen. Kartano maineen sekä teollisuuslaitokset siirtyivät Lahden kaupungin omistukseen vuonna 1919.
Kartanon koulu
Kaupunki otti kartanon päärakennuksen kansakoulun sekä lastentarhan käyttöön. Rakennuksen ja pihan muutostöiden jälkeen opetus kartanon kansakoulussa alkoi syyskuussa 1920. Ensimmäisessä kerroksessa toimi 7-8 alakansakoulun luokkaa ja oppilaita oli esimerkiksi lukuvuonna 1929 jo 340. Kellarikerroksessa sijaitsi 60-paikkainen lastentarha vuosina 1925-30. Toinen kerros oli varattu Lahden kauppakoululle ja Liikeapulaiskoululle. Kartanon maatilan viljelyä ja karjanhoitoa jatkoi vuoteen 1930 asti hoitokunta. Tiloissa toimi lisäksi apukoulu ja kouluhammashoitola. Vuodesta 1928 tiloja oli osoitettu myös Lahden Historialliselle museolle.