Kokoelmat ja palvelut

Pienoismallikokoelma. Kuva: Lahden museot, kuvakokoelmat, Eetu-Pekka Heiskanen.

Lahden kulttuurihistorialliseen kokoelmaan kuuluu noin 45 500 esinettä. Kokoelmaan on tallennettu erityisesti alueen huonekalu- ja tekstiiliteollisuuteen liittyvää aineistoa. Lisäksi museo tallentaa tällä hetkellä elävän vanhusväestön elämää kuvaus- ja haastatteluhankkeissa. Vuonna 2009 aloitetun projektin toiminta liittyy valtakunnalliseen TAKO-toimintaan.

Kulttuurihistoriallisiin kokoelmiin talletetaan Lahden ja Päijät-Hämeen esineellistä historiaa. Kaupungin luonteesta johtuen erityisesti huonekalu- ja tekstiiliteollisuus ovat tallennuksen keskiössä. Teollisesti valmistettujen huonekalujen osuus kokoelmassa kasvoi huomattavasti vuonna 2005, kun Askon huonekalutehtaiden oman museotoiminnan myötä karttunut kokoelma siirtyi Lahden museoiden omistukseen. Alueellisin perustein syntyneitä kokoelmia täydentävät kaksi jo 1950-luvulla saatua suurta erikoiskokoelmaa: Viipuri-kokoelma ja Klaus Holman muistokokoelma. Kulttuurihistoriallisen esinekokoelman nykyisestä tallennusperiaatteesta ja käytöstä voit lukea tarkemmin Lahden museoiden kokoelmaohjelmasta.

Lahden museoiden kuvakokoelmissa on arviolta puoli miljoonaa erityyppistä kuvaa, lasinegatiiveistä digitaalikuviin. Kokoelmissa on erityisen paljon lahtelaiseen sekä päijäthämäläiseen nykypäivään ja historiaan liittyvää kuvamateriaalia, jota kartutamme jatkuvasti. Paikallisuuden osalta ensisijaista on Lahden kaupungin historiaan liittyvä kuva-aineisto. Toissijaisesti tallennetaan myös Päijät-Hämeen aluevastuumuseon alueeseen ja suomalaiseen Viipuriin liittyvää kuva-aineistoa. Kuvakokoelmista voit lukea lisää Lahden museoiden verkkosivuilla.

Voit tutustua museon kokoelmiin itsenäisesti tarkemmin myös Finnassa.

Historiallinen museo on kulttuurihistoriallinen museo, joka kerää ja tallentaa Lahden ja Päijät-Hämeen kulttuuria. Otamme vastaan lahjoituksia, jotka täydentävät olemassa olevia kokoelmia.

Kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti huonekalu- ja tekstiiliteollisuus. Alueellisen ulottuvuuden lisäksi museolla on valtakunnallinen vastuu vanhusväestön elämänpiiriin liittyvien ilmiöiden tallentamisessa.

Miten lahjoitat?

Ota yhteyttä Historiallisen museon kokoelmista vastaavaan amanuenssiin, lähetä kuva esineestä tai sovi esineen näytöstä. Tiedot esineen käyttö- ja omistushistoriasta lisäävät oleellisesti esineen museaalista arvoa. Lahjoittaja voi olla vain aineiston omistaja tai tämän valtuuttama taho.

Emme ota kokoelmaan aineistoa, joka on ennestään kokoelmassa tai jonka parempi paikka on jossain muussa museossa.

Tunnemme taiteen ja esineiden historialliset taustat, mutta emme anna niistä rahallista arviota.
Vuonna 1912 tehtiin ensimmäinen varteenotettava yritys perustaa museo Lahteen, mutta hanke jäi sodan jalkoihin. Asiaan palattiin uudelleen 1920-luvulla, kun muurari Atle Salmi ja opettaja Matti Alanko tekivät kaupunginvaltuustolle aloitteen museon perustamista. Aloite tuotti toivotun tuloksen, ja Lahden museo perustettiin vuonna 1924.

Innostus oli suurta. Alkuvaiheessa sanomalehdessä vedottiin suureen yleisöön esineistön saamiseksi. Lisäksi tehtiin keruumatkoja maakuntaan. Keruualueeksi muodostui vanha Suur-Hollola eli nykyinen Päijät-Häme. 1950-luvulle tultaessa museossa oli jo noin 2300 esineen kokoelma, joka käsitti kansanomaisia huonekaluja, käsitöitä, työvälineitä sekä maanviljelyyn liittyvää esineistöä. Kaksi 1950-luvulla saatua suurta erikoiskokoelmaa – Viipuri-kokoelma ja Klaus Holman muistokokoelma – kaksinkertaistivat esinemäärän.

Vuonna 1958 museo sai käyttöönsä ensimmäiset sodan jälkeiset näyttelytilat entisestä koulurakennuksesta Möysän kaupunginosassa. Tilaan koottiin näyttely museon kansatieteellisestä esineistöstä ja esiteltiin uudet erikoiskokoelmat. Kymmenen vuoden kuluttua edessä oli muutto ja siirtyminen nykyisiin tiloihin Kartano-rakennukseen.

Kartanon perusnäyttelyssä oli ajalle tyypilliseen tapaan esillä lukuisiin eri aihepiireihin kuuluvia kokonaisuuksia, mm. kansanomaista esineistöä, tyylihuonekaluja, suomalaista lasia ja fajanssia. Teemat kertovat, että paikallisuuteen liittyvän esineistön ohella kokoelmiin hankittiin laajalti myös kansalliseen kulttuurihistoriaan liittyvää esineistöä.

Kokoelmien kasvu taittui 2000-luvun alussa. Resurssien pienentyessä tuli yhä tärkeämmäksi tehdä yhteistyötä muiden museoiden kanssa ja määritellä tarkemmin ne aihepiirit, mitä kukin museo tallettaa kokoelmiinsa. Lahden museoiden vastuuseen kuuluu vanhusväestön elämään liittyvien ilmiöiden tallentaminen. Työtä on tehty esimerkiksi kaksiosaisessa tallennuksessa, jossa selvitettiin vanhusväestön tuntoja koronapandemian aikana ja sen jälkeen.